Hypermobiliteetti eli yliliikkuvuus

Yliliikkuvuus eli hypermobiliteetti-yleinen ominaisuus, joka voi vaikuttaa moneen asiaan, ellei siihen itse vaikuta

Ole tässä lähiaikoina pohdiskellut hyvinkin paljon tietyllä tavalla samaa asiaa joka ilmenee monella eri tavalla, nimittäin niinkutsuttua yliliikkuvuutta.

Joko sattumalta tai sitten ei luokseni on tullut useita asiakkaita, joilla voi, taustastaan riippuen, olla hyvinkin pitkä tie takanaan kipujen kanssa, jotka on diagnosoitu eri lailla lääketieteen ammattilaisten toimesta, riippuen aina siitä, millaista apua on osattu etsiä ja millaisia vastauksia on osattu ja haluttu antaa.

Yliliikkuvuuden yleisimmät oireet

Joillain henkilöillä on huolestuttava tyrä navassaan tai nivusissaan, joillain kohdun laskeumaa tai emättimen tai peräsuolen prolapseja, joillain selkäkipuja, joillain taas kipuja niska-hartiaseudullaan, niskassaan, olkapäissään tai raajoissaan, jopa siinä määrin pahoja, että tila on diagnosoitu polymyalgiaksi eli lihasreumaksi. 

Olen tullut siihen tulokseen, varsinkin heidän liikkumistaan jonkin aikaa seurattuani ja heitä valmennettuani että joko vesijohtovedessä on lihasreumaa ja muita rappeuttavia sairauksia tai sitten yhteinen tekijä joutuu jostakin muusta syystä. 

Tämä teksti on melko pitkä, koska haluasi avata melko monimutkaista asiaa yksinkertaisempaan muotoon. Mikäli et ole varma, huvittaako sinua lukea tekstiä loppuun, voit pohtia, oletko todennut itselläsi joitain seuraavista ominaisuuksista:

-Risti-tai alaselän jäykkyys tai kipu

-Yläselän ja/tai niska-hartiaseudun kipu ja jäykkyys

-Toistuva kipu olkapään etuosassa

-Toistuva kipu polvien sisäpinnassa

-Toistuvia nivelten sijoiltaanmenoja jopa ilman selkeää syytä

-Lonkkien eli lantion ja nivusalueen huono liikkuvuus ja/tai kipu

-Kyykistyessä kantapäät eivät yllä lattiaan

-Kengänpohjat kuluvat eniten sisäpinnasta tai kenkien pintamateriaali venyy helposti ohi kengänpohjasta, sisäsyrjältä

-Sinulla on vaivasenluu tai useampi jalkaterän sisäsyrjällä

-Jalkapohja kipeytyy liikkeessä, erityisesti aamuisin

-Vatsasi on sivusta katsoen pyöreä etkä ole raskaana

Asiakkaani, joilla tämä, melko uusi sairausnimike on todettu, ovat, varmastikin johtuen tietynlaisesta asenteesta itsehoitoon, suurimmaksi osaksi naisia, mutta myös miespuolisilla henkilöillä on vastaavia ongelmia. Erityisen mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se seikka, että minulla on useampi mahdollisuus työskennellä samaan perheeseen kuuluvien, toisilleen lähisukua olevien henkilöiden kanssa, eikä geneettisten tekijöiden vaikutusta ihmisen kehoon voi millään lailla aliarvioida-esimerkiksi äidin ja tytärten suurin ero on ikä-perheen äiti on ennättänyt viettää omassa kehossaan pidemmän aikaa painovoiman alaisena kuin hänen jälkikasvunsa. 

Lihasreumaa, kuten muitakin tulehduksellisia kiputiloja, hoidetaan kipulääkityksellä ja kortisonilla, joka onkin varsinainen jokapaikan sulostuttaja-kivut häviävät hyvin nopeasti tehokkaasti aloitetulla hoidolla, ja sen pudottaminen pois tuntuu huonolta idealta-kipujen pelätään tulevan takaisin. Kortisonia määrätään melko löyhäkätisesti, ja miksi ei-välittömät tulokset oireen hoidossa ovat mainioita. 

Kortisonin teho piilee sen kyvyssä hillitä tehokkaasti tulehdusta, minkä seurauksena oire, kuten henkilön kokema kipu, poistuu tai vaimenee merkittävästi tulehduksen aiheuttaman turvotuksen laskiessa. Lihasreuman vaarallisin oire on mahdollinen ohimovaltimoiden tulehdus, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa sokeuteen sillä ohimon alueen kautta kulkee silmän verisuonia, ja niiden verenkierto voi estyä. Tälläisessä tilanteessa nopea turvotuksen laskeminen on luonnollisesti tärkeää.

Kortisonilla tiedetään kuitenkin olevan vakavia sivuvaikutuksia, joista yleisimmät ovat diabeteksen puhkeaminen ja osteopenia joka saattaa johtaa osteoporoosiin. Tähän mennessä lääketieteellisissä julkaisuissa on todettu suurimman osan potilaista olevan yli 70-vuotiaita naisia, joilla tietenkin on muutenkin herkkyyttä ja melko suuret mahdollisuuden sairastua luukatoon. Naisia pidetään usein hiukan turhaan valittavana, heikompana sukupuolena, ja samoin naiset ovat jo kauan eläneet miehiä pidempään, eli heillä on enemmän aikaa vietettynä yhdessä kehossa ja he ovat ehkä herkempiä oman kehonsa aistimuksille, kun taas miehekkäät miehet eivät turhaan napise vaikka olisi pää irti, joten tämä minun mielestäni selittää tällaisen jakauman. Kuten myös se, että naisilla estrogeeni vaikuttaa kudoksiin, testosteronia eli mieshormonia on vähemmän kuin miehillä joten karkeasti ottaen naisten kudokset ovat hiukan ohuempia ja heikompia kuin miehillä, varsinkin vaihdevuosien jälkeen. Lisäksi tietenkin monella on taustallaan raskaus tai useampi, ja tästä korjaantumiseen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota ennenkuin vasta lähiaikoina. 

Mikä siis selittää sen, että yhä nuoremmat, niin naiset kuin miehetkin, tuntuvat kärsivän tällaisista oireista?

Hypermobiliteetti, eli yliliikkuvuus on taas yksi diagnostinen, lääketieteellinen termi, jolle on luonnollisesti asetettu jonkinlaiset rajat, milloin henkilö todella on yliliikkuva.

Yliliikkuvuuden aiheuttamia oireita taas voidaan tulkita ja diagnosoida loputtomasti, sillä niin moni asia vaikuttaa niin moneen asiaan, että tulkinta on oikeastaan tulkitsijan varassa. On todettu, että tämä perinnöllinen ominaisuus on Suomessa melkoisen yleinen. Yliliikkuvuuden aiheuttamat harmit vaihtelevat osittain sen mukaan, millaiselle rasitukselle henkilö itseään altistaa-erilaiset nivelten sijoiltaanmenot ovat melko selkeä oire, sillä osa tukirakenteista, esimerkiksi polvissa, voivat olla poikkeuksellisen löysiä. Tämä pätee myös muihin rakenteisiin, joissa kollageenin rakenne vaikuttaa sen tukevaan voimaan. Erilaiset tyrät ja muut prolapsit, nivelten pehmytkudosvauriot, kuten ranteen jännetupentulehdus ja toisaalta taas esimerkiksi alaselän kireys ovat hyvin tyypillisiä oireita, jotka johtuvat hallinnan ja voiman puutteesta suhteessa erinomaiseen, liialliseen liikkuvuuteen. 

Yliliikkuvuus ei siis ole sairaus, vaan ominaisuus, joka tulisi pystyä ottamaan huomioon kun pyritään pääsemään eroon henkilöä haittaavasta kivusta. 

Lapset ovat usein hyvin yliliikkuvia eli nivelet taipuvat miten sattuu mutta kehonhallinnan ja rakenteiden kehittyessä ja vahvistuessa tämä yleensä tasoittuu. Kun henkilö osoittaa esimerkiksi koululiikunnassa notkeutta, häntä pidetään liikunnallisena ja terveenä, ja hän saa olla yleensä rauhassa opettajilta, kun taas kankea ja jäykkä luokkatoveri saattaa kuulla esimerkiksi seuraavankaltaisen lausunnon: "Sä olet kuule niin jäykkä että sun elämästäsi tulee helvetin vaikeaa." (Tämä suora lainaus eräältä miesasiakkaaltani, joka vielä yli 60 vuoden iässä muistaa vaivatta tämän alakoulussa kuulemansa tuomion, johon on uskonut ja jonka mukaan hän on koko elämänsä elänyt.)

Esimerkkitapaus yliliikkuvuudesta 

Todellisuudessa hän on hyvin yliliikkuva, ja tämä on aiheuttanut kireyttä, jonka johdosta tietyt liikkeet ovat likipitäen mahdottomia, ja kyllä-nykyinen diagnoosi on lihasreuma. Tämä ennen aktiivisesti tennistäkin pelannut mies ei voinut edes kääntää päätään kunnolla, hänen autossaan on laitteet, joilla hän näkee taakse, ja tunnistimet, jotka varoittavat sivusuunnissa muilta tieltäliikkujilta, ellei hänen vaimonsa ole pelkääjän paikalla kertomassa, tuleeko joku paraikaa oikealta. 

Kyseinen 190-senttinen mies on taitava laskettelija, Edellisestä kerrasta rinteessä oli ennen tapaamistamme viime vuoden lopulla kulunut yli kahdeksan vuotta, hän pelkäsi olevansa jo niin heikko ettei pysyisi rinteessä pystyssä, tai oikeamminkin kaatuisi eikä pääsisi ylös. Havaitsimme hänen yläselkänsä pyöristyneen, olkanivelten kääntyneen eteen, lonkkanivelten kiertyneen sisäänpäin jopa siinä määrin, että halkaisijaltaan 55-senttinen jumppapallo ei mahtunut pitkien jalkojen väliin.

Pahimmat kipupisteet , joiden takia hän kortisonilääkitystä nauttii, ovat olleet lonkissa ja etureisissä sekä niskassa ja yläselässä, ja kuten arvelinkin, hän on varonut jalkojensa käyttöä siinä määrin, että ne olivat alkuun hyvin huterat ja heikot. Hänellä on pieni lapsenlapsi ja eniten häntä hirvittää, että jalat pettäisivät alta kun hän kantaisi tätä pikkutyttöä portaissa, tuolloin molemmille sattuisi jotain jos hän kaatuisi.

Tämähän on todella kurjaa, menettää suuri osa elämästä vain siksi, että kokee olevansa kivulloinen ja hauras.  Ensi alkuun keskustellessamme hän kuitenkin löysi itsestään taistelijan, jota hän on tukahduttanut lapsuudesta tutulla lohtuherkuttelulla ja painokin oli päässyt nousemaan. Paino on kerääntynyt miehille tyypillisellä tavalla keskivartaloon, ja löysimme häneltä melko suuren suoran vatsalihaksen erkauman, joka on aiheutunut vatsan kasvamisen lisäksi hallitsemattomasta rangan asennosta. Hän oli jossain kohtaa käynyt näyttämässä vatsastaan ajoittain pullistuvaa palluraa lääkärille, mutta tähän ei oltu otettu kantaa.  Hän tiedusteli minulta, mitä minä muka voisin tehdä hänen köyristyneelle yläselälleen, koska se nyt vain on sellainen, eikä ollut parantunut vaikka hän kerran oli käynyt hierojalla hakemassa apua voimakkaaseen yläsen kireyteensä.

Minä en tee asialle mitään, vaan hän itse.

Kuten ylläolevasta kuvasta voi päätellä, tällainen hallitsematon perusasento aiheuttaa pelkästään kehon sivulta katsottuna kireyksiä tiettyihin kohtiin, jotka ovat ällistyttävän selkeästi tismalleen samoja kohtia, joissa polymylagian oireet ilmenevät. Mielestäni on syytä epäillä, että lihasreumakivut johtuvat kireistä lihaskalvostoista. Kun tällaista asentoa tarkastellaan edestäpäin, pallonivelet, eli olka- ja lonkkanivelet, ovat kiertyneet sisäänpäin, eli olkapäät ovat edessä, rintaranka kireä ja polvet kiertyvät yhteen, jolloin kehon paine ohjautuu polvinivelen sivun kautta jalkaterän ohi. Ihmisen nokkela keho lähteekin usein korjaamaan tilannetta rakentamalla jalkaterän sisäsyrjään lisää luuta, eli vaivasenluun. 

Henkilö ei MAHDU liikkumaan omassa kehossaan oikeellisesti siten kuin alunperin on suunniteltu, vaan hän joka liikkeessä ja myös nukkuessaan altistuu voimille, jotka aiheuttavat hallitsematontan venytystä ja kiristystä ja tätä kautta kipua. Haluan huomauttaa, että tämä EI OLE lääketieteellisesti todistettua faktaa (vielä), vaan minun oma päätelmäni, hyvin looginen, olenhan rakennusinsinööri, perustuen laajaan koulutukseeni ja omiin tutkimuksiini sekä ennenkaikkea pitkään kokemukseeni valmennettuani satoja henkilöitä, joilla on tämä ominaisuus ja  seurattuani heidän pudottavan lääkitystään ja lopulta lopettavan sen.  Ilman muuta olen valmentanut ja valmennan koko ajan runsaasti nuorempia henkilöitä, jotka vielä toistaiseksi ovat pystyneet pahimmat kivut ja lääkityksen välttämään, johtuen iästään ja siitä että olemme ajoissa paneutuneet asiaan. 

Tämä kankea ja kivulloinen mies lähti taistelemaan hänelle epäsopivia asentoja vastaan. Olemme nyt tavanneet muutaman kerran, ja hän on jo käynyt laskettelemassa, ensin lapsenlapsensa kanssa opetustarkoituksissa ja nyt myös yksin.  Tämä on suuri voitto, mutta vielä suurempi asia on oivaltaminen.  Hän on ymmärtänyt, ettei hän suinkaan ole lapsesta alkaen ollut kireä ja kyttyräselkäinen, vaan epähuomiossa on itse aikojen saatossa muokannut kehostaan sellaisen, joka on hänelle riittämättömästi toimiva.

Aikaa on vielä vaikka kuinka paljon. Käännämme sen hänen puolelleen-kääntämällä hänen kehossaan vaikuttavien voimien suuntaan rakentamalla lisää voimaa sinne, missä sitä ei ole, ja vähentämällä voimaa sieltä, missä sitä ei tarvita niin paljon. Tämä johtaa erittäin suurella todennäköisyydellä kipujen ja pelkojen hälvenemiseen ja tavoittenamme on saada pudotettua kortisonilääkitys kokonaan pois kevän mittaan. 

Huomauttaisin vielä, että kortisonilääkityksen nopea lopettaminen on hyvin vaarallista, eikä sitä saa missään nimessä tehdä-pudotus on tehtävä hiljalleen, kuukausien kuluessa. Tästä on konsultoitava lääkkeen määrännyttä lääkäriä. 

P.s. Avasin selän lihaskalvoston vaikutusta kehoon toisessa kirjoituksessa, jonka löydät tästä mikäli aihe koskettaa ja kiinnostaa syvemmin.