Kuka asettaa tavoitteesi?
Vuodenvaihteessa tehdään perinteisesti lupauksia uudelle vuodelle.
Jotkut mainostavat niitä sosiaalisessa mediassa, jotkut pitävät ne itsellään, mutta hyvin monella on mielessään muutos, useimmiten jollain lailla parempaan suuntaan. Lopetetaan asioita, jotka koetaan vahingollisiksi tai tuomittaviksi, aloitetaan asioita jotka koetaan terveellisiksi, hyväksytyiksi, ihailtaviksi. Yleensä nämä lupaukset, toiveet, ajatukset, tavoitteet liittyvät omaan toimintaan, kehoon ja ajatusmaailmaan.
Nokkelana olemme ennakoineet tilanteen: joululahjaksi toivotut ja saadut tai välipäivien alennusmyynneistä hankitut treenivarusteet odottavat H-hetkeään. Harrastuspaikkakin voi olla jo mietitty valmiiksi, olemme kävelleet tai ajaneet autolla uuden hienon kuntokeskuksen ohitse. Harrastusvälinetiä voi olla hankittu kotiin, jossa on edullisempaa harjoitella juuri niinä aikoina kun itselle sattuu sopimaan. Kumppaneille ja ystäville on tiedotettu uusista, terveistä aikeista ja heidätkin on mahdollisesti värvätty mukaan suunnitelmaan, jotta epäonnistumisen mahdollisuus olisi puristettu minimiin.
Jouluna ja uudenvuoden juhlissa voi vielä viimeistä kertaa antaa palaa oikein kunnolla, sillä uusi elämähän alkaa jo aivan näillä näppäimillä. Tällä kertaa tämä onnistuu ja nousemme entisen, surkean elämämme tuhkasta kiinteinä, korskeina, energisinä, kimaltavina voittajina.
Miksi ihmiset hakeutuvat liikunnan pariin vaikkeivät ehkä oikeasti haluakaan?
Tarinoita ystävistä, kumppaneista, lapsista, työtovereista, jotka ovat huomauttaneet etteivät nämä henkilöt pärjää elämässään, elleivät ala liikkua enemmän. Kuvauksia peloista, jotka saattavat käydä toteen ellei nykyinen suunta muutu. Pelätään kuolemaa, yksin jäämistä koska kumppania ei joko voi nykyisessä kunnossa löytää tai siksi, että nykyinen jättää jonkun paremman takia, sitä, ettei jaksa toimia lastensa tai lastenlastensa kanssa, näytetään rumalta omissa tai ystävien häissä, luokkakokokouksissa, uimahallissa, työpaikan uusissa promokuvissa.
Jäädään rannalle kun muut lähtevät veneellä saaressa sijaitsevalle mökille. Joudutaan aloittamaan lääkitys tai lisäämään jo olemassaolevaa ennestäänkin. Ei jakseta enää sairaan kumppanin hoitamista, kasvavaa työtaakkaa, lasten harrastuksia. Tulevalla, jo maksetulla lomalla suunnitellut mukavat harrasteet, kuten sukellus, surffaus tai laskettelu, eivät ehkä onnistukaan huonon tasapainon tai kehnon liikkuvuuden tai ylipainon tai olemassaolevan tai mahdollisen kivun tähden. Irtisanomisen vaara kasvaa jatkuvien sairaspoissaolojen takia.
Nämä ovat niitä syitä, joiden takia ihmiset hakeutuvat kaupallisille saleille, useimmiten siksi, etteivät tiedä mitä muutakaan tekisivät, ja koska kaupalliset salit luonnollisesti lupaavat jotain abstraktia, parempaa elämää. Mainoskuvissa on onnellisen ja terveen näköisiä, nykyään kaiken ikäisiä, hoikkia ihmisiä, jotka tuntuvat nauttivan elämästään, selkeänä syy-yhteytenä esitetään kyseisen ketjun salien asiakkuus. Liity nyt, niin saat uuden elämän!
Suurin osa kuntokeskuksen asiakkuutta harkitsevista ihmisistä ei itseasiassa haaveile suinkaan kuntokeskuksen asiakkuudesta, vaan siitä, mitä se oletusarvollisesti tuo mukanaan.
Tai vaihtoehtoisesti he pelkäävät sitä, mitä ilman he jäävät, elleivät he sellaista hanki. Onko syy siihen , että markkinointimateriaaleissa kuvattujen ihmisten elämä vaikuttaa niin upealta, se, että he ovat hankkineet kuntosalin asiakkuuden vai ei? Menettämisen pelko on suurin syy ostamiseen. Pelätään, että menetetään se onnellinen elämä, joka kaikilla muilla on, ellei osteta jäsenyyttä kuntokeskukseen.
Olen vuosikausia luonnollisesti myös osallistunut eri kuntokeskusketjujen markkinointi- ja suunnittelupalavereihin, ja niissä mietitään tietenkin rahaa. rahaa jota pitäisi jostain saada, ja keinojen tämän toteuttamiseen. Bisneksessä on kyse rahasta, eikä sitä mielestäni kannattaisi turhaan pyrkiä salailemaan, kuten usein tehdään, Eivät asiakkaat ole tyhmiä, yrittäjät ovat tyhmiä, elleivät ymmärrä tätä perusasiaa. Tässä mielestäni onkin liikunta-alan suurin ongelma, joka vaikuttaa ennenkaikkea asiakkaisiin; liikunta-alan ammattilaisilla on mielestäni ainakin toistaiseksi suuria vaikeuksia pitää työtään oikeana työnä, ja asiakkaita asiakkaina, joilla on aivan oikeita tarpeita ja he ovat valmiita maksamaan siitä, että he saavat, mitä he toivovat ja mitä heille luvataan-paremman elämän.
Kaikki tavat eivät kertakaikkiaan käy kaikille
Liikunta-alan yrittäjät etsivät ja seuraavat trendejä maailmalta, aina pyritään uudistumaan, keksimään pyörä uudestaan, viihdyttämään, shokeeraamaan, olemaan uranuurtajia, tarjoamaan asiakkaille jotain sellaisia elämyksiä. joita muualta ei saa, jättimäisiä saleja, suihkulähteitä, valoshow. On ollut sisäpyöräilyä, bosu-tunteja, värinälautatunteja, Zumbaa, kahvakuulailua, crossfitia, burleskia, trampoliinitunteja, ilmajoogaa, milloin mitäkin. Tuodaan näyttäviä ja vaativia marginaalilajeja kaiken kansan ulottuville, jolloin aina on mielestäni olemassa riski-kun jokin on muotia, laatu romahtaa. Tämä taas altistaa loukkaantumisille tai ainakin pettymyksille suurten ryhmäkokojen, ohjaajien uupumuksen tai ammattitaidottomuuden takia, samoin useimmat tällaiset erikoisemmat välineet eivät kertakaikkiaan kestä ryhmäliikuntakäyttöä. Niitä kuitenkin saa uusia, kuten asiakkaitakin-sen sijaan yksikään loukkaantunut tai pettynyt asiakas ei saa helposti intoaan ja luottamustaan takaisin.
Jos asiakkaita kuunneltaisiin ja oikeasti tarjottaisiin heille oikeasti laadukasta, yksilöllistä palvelua, he saisivat paremman, terveemmän kehon jota he tulivat kuntosalilta etsimään. Siihen kuitenkin menee aikaa, se maksaa, vaatii koulutusta ja kokemusta joka myös maksaa. Kuten eräs mm. naisille suunnatun kuntokeskusketjun omistaja kerran minulle lausui kysyessäni tuntien turvallisuudesta asiakkaille; "Ei ne muijat mitään peilejäkään tarvi, nehän tulee sinne vaan hengaamaan ja tapaamaan toisiaan, ei niitä kiinnosta mitä ne siellä tekee". Tässä samassa palaverissa itseasiassa nostettiin ensimmäistä kertaa virtuaalituntien mahdollisuus esiin, koska ei millään ryhmäliikuntatunnin ohjaajallakaan tee mitään, ne voi korvata videoilla eikä tarvitse maksaa niille palkkaa, sekä jäsensopimusehto, jossa ilmoitettiin asiakkaan olevan vastuussa aivan kaikista vahingoista, mitä hänelle salin tiloissa sattuu.
Tämähän on jo nykyään totta.
Tavoitteenasettelu elämäntapamuutokselle-kuka sen tekee?
Olisikin hienoa, että uudesta elämästä päätöksiä tekevät ihmiset oikeasti miettisivät, kuka asettaa tavoitteet, miten ne saavutetaan, mihin hintaan. Ovatko tavoitteet jonkun vieraan ihmisen asettamia; kun ostat tämän nettivalmennuksen, sinusta tulee kiinteä ja terve. Kun liityt kuntokeskuksen jäseneksi, laihdut 1o kiloa. Kun käyt kolme kertaa viikossa salilla, voit sanoa harrastavasi salilla käyntiä.
Vai ovatko he itse miettineet asiaa pidemmälle-kun liikut oikein, säännöllisesti, tietyin ohjein, painat vähemmän mutta myös voima, tasapaino ja kehonhallinta ovat kehittyneet niin paljon, että pääset jo toukokuussa astumaan soutuveneestä vierasvenelaituriin ilman apua? Kun pyrit muuttamaan elämäntapaasi liikunnallisemmaksi, todennäköisesti sekä kehosi että mielesi kevenee ja saatat välttyä uhkaavalta verenpainelääkitykseltä? Kun harjoittelet oikein, silti sitkeästi, sinulle sopivalla tavalla, voit vaivatta nostaa lapsesi lattialta kun hän niin haluaa? Kuinka paljon he ovat valmiita käyttämään valuuttaa, joista kalleinta on aika. Lisäksi tarvitaan vaivaa, uskoa ja rahaa. Maksetaanko siitä mahdollisuudesta, että voi mennä salille milloin vain, arkisin 5-23 ja viikonloppuisin 9-22? Vai maksetaanko tiedosta, oikeasta opista, turvallisuudesta, sosiaalisesta ympäristöstä, siitä, että kuntosalista tulisi turvallinen, miellyttävä paikka itselle, omasta ajasta irti arjesta?
Suurin osa ihmisistä ei ole ammattiurheilijoita
Ammattilaisurheilja on eri asia kuin jotakin muuta työkseen tai elämässään tekevä henkilö ja tällöin hänen elämänsä on otettava huomioon. Harva urheilee työkseen tai elääkseen, ja tässä on eräs heikko kohta valmennuksessa, ainakin Suomessa. Urheilijoilla on lajinsa mukaisia kilpailuja tiettyinä aikoina, jolloin tavoitteenasettelu on erilaista. Muunlainen henkilö ei voi kisata jatkuvasti elämässään, vetää niinsanotusti täysillä, ohjelmoida erilaisia viikkoja, jos haluaa säilyä toimintakykyisenä ja pitää silti työnsä, kotinsa ja perheensä. Urheilijoilla loukkaantumiset kuuluvat valitettavasti heidän työhönsä, parempaa elämää havitteleville liikkujille niitä ei saisi tapahtua, sillä pienikin vamma vie harrastelijan helposti takaisin sohvan pohjalle.
Aseta itse tavoitteesi-sinä teet muutoksen
Kun itse mietit tavoitteitasi, ota itsesi huomioon. Kukaan ei tunne sinua samalla tavalla kuin sinä itse, kukaan muu ei tiedä miltä sinusta oikeasti tuntuu.
Jos jokin tapa liikkua tai elää tervellisemmin on kariutunut jo useita kertoja, monta vuotta, mieti, kamppailetko tuulimyllyjä vastaan ja onko tuo tavoite todella omasi, vai kenties jonkun toisen sinulle asettama-jotain mitä olet joskus kuullut ja aina ihannoinut? Tapoja liikkua ja elää terveellisemmin on lukemattomia. Jos jokin tapa ei aivan oikeasti toimi, mieti seuraavaa tapaa, tai kenties jollain tavoin muunneltua toimintamallia. Mikäli jokin liikuntamuoto tai ruokavalio ei sinulta koskaan onnistu, voit ottaa selvää, onko jokin syy, mikä sinua oikeasti estää- kuten vaikkapa lihaskalvojen kireys, suoran vatsalihaksen erkauma, huono näkö, huono kuulo, ruoka-aineallergia tai asentovirhe. Jos meinaat pyörtyä sykeohjatulla tunnilla, sykkeesi ei kertakaikkiaan nouse maksimiin, onko sinulla ehkä verenpainelääkitys, jonka tehtävänä on rajoittaa sykkeennousuasi?
Jos koet, että terveydessäsi on jotain vikaa, joka estää kohdallasi muutokset terveempään suuntaan, selvitä, onko asia todella näin. Selvitä varastorauta-arvot, selvitä kilpirauhasarvosi, selvitä, onko sinulla kenties laktoosi-intoleranssi, anemia, astma, sydänsairaus, keliakia, vaihdevuodet tai matala testosteronitaso-nämä laboratoriokokeet eivät valehtele ja sinulla on aivan oikeaa tietoa, jolla voit käyttää itseäsi ja turhat pelot ja syyt liikkumattomuuteen tai ravintoasioiden korjaamattomuuteen karisevat.
Oletko oikeasti jäykkä tai kömpelö, onko sinulla oikeasti huono koordinaatiokyky, niin huono että et pärjää ryhmäliikunnassa, vai oletko sattunut vääränlaisille tunneille, väärän ohjaajan tunneille vai oletko kenties vain kärsimätön? Aikuinen ihminen ei mielellään tee asioita joita hän ei osaa. Sen sijaan, lapsi ei käsittääkseni heti synnyttyään kävele, vaan hissukseen oppii portaittain taitoja, joiden kehittymistä seurataan ja juhlitaan. Kun lapsi alkaa haparoiden seistä tukea vasten, hän kaatuu satoja kertoja, mutta yrittää silti uudelleen. Ei se toimi niin että aikuinen, joka osaa jo seistä ja kävellä, näyttää lapselle, kuinka se tapahtuu ja lapsi tajuaa ja osaa kyseiset toiminnot heti.
Muutenhan juuri sinä, ja kaikki muutkin, osaisivat välittömästi kaikki ryhmäliikuntatunnin liikkeet, joita ohjaaja on (parhaassa tapauksessa) harjoitellut satoja tunteja. Tai joku, jonka äidinkieli on vaikkapa portugali, puhuisi sitä henkilölle, joka ei kyseistä kieltä taida ollenkaan, ja tämä pystyisi heti vastaamaan takaisin samalla kielellä ymmärrettyään portugalinkielisen lauseen.
Kuten asiakkaani hyvin usein sanovat, "se näyttää niin helpolta kun sä teet sen". En nyt jotenkin näe tyylikkääksi sitä skenaariota, että itse aloittaisin harjoittelemaan liikettä asiakkaan maksamalla ajalla, oli kyseessä sitten ryhmäliikuntatunti tai henkilökohtainen valmennus. Jokainen on aloittanut jostain. Minun tavoitteeni on ollut saada minulle alunperin hyvin vaikeat, jopa mahdottomat liikkeet näyttämään helpoilta.
Sinulla on jokin syy aloittaa terveellisemmät elämäntavat
Mikä on sinun tavoitteesi, ihan oikeasti? Sinulla on joku hyvä syy miettiä muutosta. Kun syy on selvä ja riittävän hyvä, löydät myös keinot saavuttaa tavoitteesi. Oman tavoitteesi. Jokaisen tilanne on erilainen, joten emme me kaikki voi saavuttaa samojakaan tavoitteita samoilla tavoilla. Täsmälleen sama ruokavalio ja täsmälleen sama treeni johtaa eri ihmisillä erilaisiin tuloksiin.
Siksi olisikin tärkeää miettiä rauhassa, aivan itse, omia tavoitteitaan ja tarpeitaan, ja realistista aikaa, joka on se kallein valuuttamme, jota emme saa mistään lisää, joka on käytettävissä tavoitteen saavuttamiseen. Jos johonkin liikunta-alan ammattilaisia tarvitaan, on juuri tämä- miten henkilö, jolla on tietty tausta, tietty visio, tietyt fyysiset, psyykkiset ja ajalliset haasteet tai rajoitteet, voi saavuttaa oman tavoitteensa. Millaisella liikunnalla, ohjelmoinnilla (eli ikäänkuin lukujärjestyksellä), millaisin liikkein, millaisella ajalla päivässä, viikossa, vuodessa, kymmenessä vuodessa nämä tavoitteet on oikeasti mahdollista saavuttaa. Tässä kohtaa ei mielestäni saisi valehdella, sillä valheelliset ja vääristyneet tavoitteet ovat omiaan murtamaan hauraan päätöksen, varsinkin silloin, kun kehitys ei olekaan nousujohteista. Sitä se ei koskaan jatkuvasti ole.
Kasvata uusia tapoja rauhassa ja kärsivällisesti
Kuten itse mielelläni sanon, ei kannata, varsinkaan uuden elämäntavan alkumetreillä, mennä mukavuusrajojen ulkopuolelle, koska sieltä voi olla vaikeata päästä pois, ja olo on jatkuvasti epämukava, jonka takia uusi tapa jää helposti pois. Mukavuusalue on aina alkuun pieni, mutta potkimalla sen rajoja kauemmas ja kauemmas itsestään mukavuusalue kasvaa ja ihminen alkaa viihtyä paremmin liikunnan ja terveempien elämäntapojen parissa.